Venäjä on käynnistänyt merkittävän projektin suljettujen sotilaskaupunkien remontoinnissa, erityisesti Murmanskin alueella, jossa investoinnit nousevat jopa 42 miljardiin ruplaan, eli noin 400 miljoonaan euroon seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämä kehityshanke on osa Venäjän presidentti Vladimir Putinin suosittelemaa strategiaa, jolla pyritään houkuttelemaan nuoria sotilasperheitä asettumaan alueelle.

Kunnostettavat kohteet sisältävät asuinrakennuksia, kouluja ja päiväkoteja, mikä viittaa siihen, että Venäjä haluaa vahvistaa siviiliyhteiskunnan ja sotilasalueiden välistä yhteyttä. Tämä aloite tulee tarpeeseen, sillä Murmanskin alueella on havaittu väestön vähenemistä, erityisesti pienemmillä pohjoisilla paikkakunnilla, kun monet ovat muuttaneet etelään parempien elinolojen perässä.

Suljetut sotilaskaupungit, joihin ei pääse edes venäläiset ilman erityislupaa, ovat muodostaneet monia haasteita alueen kehitykselle. Erikoistutkija Pentti Forsström Maanpuolustuskorkeakoululta huomauttaa, että tämä kehitysohjelma ei aiheuta huolta Suomessa, koska se on osa laajempaa turvallisuussuuntaa, jossa pyritään parantamaan elinoloja arktisilla alueilla. Muista, että turvallisuuskoneisto ei voi toimia ilman ympäröivää siviiliyhteiskuntaa.

Forsströmin mukaan Venäjä on jo pitkään kamppailut väestönlähdön kanssa, erityisesti pohjoisilla alueilla, ja näin ollen PTN strategia korostaa siviilin ja sotilaallisen yhteistyön tärkeyttä. Venäjä on tehnyt aiemmin investointeja alueen sotilasrakenteisiin, mutta nyt myös siviilirakennukset kaipaavat kunnostusta, jotta perheille voidaan tarjota parempia elinoloja.

Neuvostoaika muistuttaa meitä siitä, että ennen pohjoisessa asuvilla sotilailla ja siviileillä oli etuja, kuten korkeammat palkat. Marina Sarajärvi, joka asui suljetussa sotilasalueessa Neuvostoliiton aikana, on huolissaan nyky-Venäjän kehityksestä. Hän toteaa, että Venäjä saattaa sulkeutua lännen vaikutuksilta, mikä muistuttaa Neuvostoliiton aikakausia. Sarajärvi varoittaa, että Suomi tekee oikean päätöksen valmistaessaan itseään mahdollisiin uhkiin, jotka saattavat tulla Venäjältä.

“Naapuri on kuin apina kranaatti kädessään, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi,” Sarajärvi sanoo. Hänen huolensa Venäjän tilanteesta on ymmärrettävä, sillä se heijastaa monen kansalaisen pelkoja turvallisuuden suhteen.

Remonttitöiden myötä alueen elinolosuhteet voivat parantua, mikä saattaa houkutella uusia asukkaita alueelle. On kuitenkin kysymys siitä, miten tämänkaltaiset muutokset vaikuttavat geopoliittisiin suhteisiin, sekä siihen, mitä tämä merkitsee Suomen rajanaapurille.

Kaiken kaikkiaan Venäjän suunnitelmat sotilaskaupunkien remontoinnista voivat samalla vahvistaa ja haastaa alueellista turvallisuutta. Seuraavat vuodet tulevat näyttämään, miten nämä muutokset tulevat vaikuttamaan paitsi Murmanskin alueeseen myös laajemmin Itämeren alueen suhteisiin ja tasapainoon.