Psykologian asiantuntija ja kirjailija Taina Kuuskorpi arvioi 15-vuotiaan teinitytön murhaajan toimintaa ja kiinnostusta rikollisuuteen, ja hänen mukaansa yksilön mielenkiinto rikollisiin ylittää ymmärrettävän rajan. Kuuskorpi on kirjoittanut teoksen 'Pahat mielessä – Tieteen näkökulmia pahuuteen' (Siltala, 2021), jossa hän käsittelee pahuuden eri muotoja ja niiden vaikutuksia.

Kuuskorven mukaan Valkeakosken tapauksessa on kyse äärimmäisestä väkivaltaisuudesta, joka sijoittuu Columbian yliopiston professorin Michael Stonen laatimaan 'pahuuden asteikkoon' toiseksi pahimpaan luokkaan. "Onhan olemassa paljon henkirikoksia, joita voidaan jossain määrin ymmärtää, mutta tässä tapauksessa teot ovat järjettömiä", jatkaa Kuuskorpi. Hän korostaa, että pahimmissa teoissa ei ole tarkoituksena tappaa, vaan aiheuttaa kärsimystä, mikä voi johtaa kuolemaan vahingossa.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 19-vuotiaan Tuomas Sakari Matias Salmisen elinkautiseen vankeuteen. Salminen oli tekoaikaan vain 18-vuotias, ja häntä syytettiin teosta, joka antoi viitteitä syvemmistä ongelmista hänen mielessään. Käräjäoikeus katsoi, että Salmisen rikos tapahtui mahdollisesti seksuaalisen nautinnon vuoksi, ja esitti todisteena hänen hakuhistoriansa, joka paljasti kiinnostuksen sarjamurhaajia kohtaan, kuten Jeffrey Dahmeria.

Kuuskorpi huomauttaa, että true crime -kulttuuri on yhä suositumpaa, mutta sen ei pitäisi olla syy väkivaltaisiin tekoihin. Hän kertoo, että monet nuoret tutkivat internetissä murhaajia ja heidän rikoksiaan, mikä voi herättää kysymyksiä siitä, mikä on vain uteliaisuutta ja mikä voi johtaa vaarallisiin ajatuksiin. Salmisen tapauksessa hänen hakuhistoriansa viittasi siihen, että hän oli kiinnostunut mm. kuristamisesta ja muista väkivaltaisista teoista.

Erityisesti Salmisen hakemansa materiaalin, kuten muiden murhaajien tekemät teot ja raakojen videoiden katselu, viittasi siihen, että hän oli virittäytynyt tekemään jotakin äärimmäistä. Kuuskorven mukaan tällaiset videot voivat toimia "katsomattomana” viittauksena väkivaltahenkisille ihmisille.

Kuuskorpi alleviivaa, että pahuuden taustalla on usein syvällisempi psykologinen luonne. "Pahuudessa on kyse tahallisesta toiminnasta, jossa empatia puuttuu. Tällöin toimija toimii ilman ymmärrystä tai sääliä toisista", hän huomautti. Esimerkiksi tapaus, jossa nuori henkilö harkitsi koulusurmia, mutta valitsi lopulta toisen polun, osoittaa, että ihmisen ajatukset voivat kääntyä jopa viime hetkellä.

Lisäksi Kuuskorpi tuo esiin, että on tärkeää kehittyä keskustelemaan näistä aiheista yhteiskuntana ja ymmärtämään, mitä tapahtuu, kun synkät aikeet muuttuvat toiminnaksi. Tämä avaa mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään työhön ja auttaa sekä yhteiskuntaa että yksilöitä ymmärtämään vaarallisia käyttäytymismalleja. Oikeusprosessi ja näiden tapausten tutkinta ovat ensiarvoisen tärkeitä askelia kohti turvallisempaa tulevaisuutta.