Venäjän presidentin Vladimir Putinin entinen avustaja ja nykyinen taloustieteilijä Dmitri Nekrasov kertoo, että lännen poliitikot eivät ymmärrä Venäjän talouden monimutkaisuutta. Hän väittää, että tähän ongelmaan liittyy monia syitä, mukaan lukien Venäjän joustava markkinatalous, laajat raaka-ainevarastot ja voimakkaat ammattitaitoiset virkamiehet, jotka ovat onnistuneet rajoittamaan taloudellisia vahinkoja pakotteiden keskellä.

Nekrasovin mukaan Venäjän talous on toiminut yllättävän hyvin EU:n ja Yhdysvaltojen asettamien talouspakotteiden jälkeen, ja tämä johtuu osittain siitä, että kyllästys lännen ennustuksiin talouden romahtamisesta on ollut väärä. Esimerkiksi maat kuten Intia ja Kiina ovat kasvattaneet kauppasuhteitaan Venäjän kanssa, mikä on auttanut maata pysymään kansainvälisillä markkinoilla.

Venäjän sotilaalliset menot ovat myös nousseet huomattavasti, ja monet kansalaiset saavat suuria palkkoja, etenkin sotilaalliset. Sotilaiden kuukausipalkka voi olla jopa kolme kertaa korkeamman kuin keskimääräisen työntekijän palkka. Tämän vuoksi monet vähemmän varakkaat alueet, kuten Burjatian, ovat kokeneet taloudellista kasvua.

Kuitenkin taloudelliset eriarvoisuudet ovat syvenneet ja suurimmat häviäjät näissä oloissa ovat olleet suurten kaupunkien ylempi keskiluokka, joka on tottunut länsimaisten tuotteiden ja ulkomaan lomien mukavuuteen. Tämä on johtanut inflaation nousuun, ja keskuspankki pyrkii hillitsemään sitä korkeilla korkokannoilla, mikä ei ole kansalaisten keskuudessa erityisen suosittua.

Raportti nostaa esiin, miten talouspakotteiden pitkittyminen voi heikentää Venäjän kykyä innovoida pitkällä aikavälillä. Kiinalaiset alustavat korkean teknologian yritykset vierastavat investointeja Venäjälle, peläten lännen pakotteita. Tämä tarkoittaa, että Venäjä saattaa jäädä teknologisesti jälkeen ajan myötä, mikä voi vaikuttaa sen tulevaan talouskasvuun.

Vaikka Venäjän talous on toistaiseksi pitänyt pintansa, asiantuntijat, kuten Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen, varoittavat taloudellisesta epävakaudesta pitkässä juoksussa. Geopoliittiset syyt ovat vahvempia kuin taloudelliset, ja tämä asettaa haasteita Venäjän sisäpolitiikalle ja sen suhteille länteen. Raportin tekijät uskovat, että vaikka sota Ukrainassa päättyisi, Venäjä ei lopeta investointejaan armeijaan, sillä se katsoo turvallisuuspolitiikkaansa taloudellista tilannetta tehokkaampana tavoitteena.