Ukraina taistelee hurjasti Venäjän laajamittaista hyökkäystä vastaan, mutta sen tulevaisuus näyttää yhä synkältä, kun maa valmistautuu jo kolmanteen sotatalveensa. Keskeisin haaste on miehistöpula, joka estää tehokkaan puolustuksen. Sotilaallisen menestyksen varmistamiseksi Ukraina on riippuvainen länsimaisten liittolaistensa toimittamista aseista ja taloudellisesta tuesta.

Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin tuki on osoittautunut elintärkeäksi, mutta lännen strategiasta puuttuu yhä selkeä suunnitelma, jolla sodassa voitaisiin saavuttaa kestävä voitto Venäjästä. Kulisseissa keskustellaan rauhanneuvotteluista ja on esitetty ”Saksan mallin” nimellä kulkeva ehdotus, joka tarkoittaisi nykyisten rintamalinjojen mukaisia aselevon ehtoja.

Kuitenkaan tätä ehdotusta ei kansainvälisesti tunnustettaisi, ja Venäjän valtaamat alueet pyrittäisiin palauttamaan myöhemmin diplomaattisin keinoin. Venäläistutkija Tatiana Stanovaja korostaa, että tällaiset ajatukset ovat merkityksettömiä ja epärealistisia, heijastaen lännen väsymystä konfliktiin ja haluttomuutta tukea Ukrainan pyrkimyksiä voittoon asti.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on esitellyt voitonsuunnitelman, mutta se on saanut osakseen kritiikkiä lännen sisällä. Stanovaja uskoo, että sisäiset erimielisyydet vain syventyvät, ja lännen johtajille on poliittisesti helpompaa säilyttää nykytilanne kuin edistää mahdollisuuksia rauhanneuvotteluille, vaikka perusedellytyksiä niille ei tällä hetkellä ole.

Kriisin yhä jatkuessa on tärkeää, että lännen johtajat kuuntelevat sotilaiden näkemyksiä, sillä he osaavat parhaiten kertoa, mitä Ukraina tarvitsee puolustautuakseen Venäjän hyökkäyksiltä. Jos tilanne jatkuu nykyisellään, saattaa se johtaa entisestäänkin pahenevaan humanitaariseen kriisiin, kun talvi tuo mukanaan haasteita, kuten energiakriisin ja pakolaistilanteen kärjistymisen.

Samaan aikaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole valmis antamaan periksi, vaikka Ukrainan kärsimät tappiot kasvavat. Stanovaja uskoo, että Putinilla ei ole aikomusta neuvotella Zelenskyin kanssa, vaan sota on hänelle kysymys Venäjän vaikutusvallasta ja maineesta alueella.

Mikäli nykyiset rauhanaloitteet, kuten Trumpin tai Kiinan esittämät, kaatuvat, voivat merkittävät neuvottelut käydä ainoastaan Venäjän ehdoilla – tai suhteessa Istanbulin vuoden 2022 tulitaukoneuvotteluihin.

Tilanne uhkaa synkkenevän yhä enemmän, sillä lännen sisäiset kiistat, Ukrainan valmistautuminen ankaraan talveen ja Venäjän strategisten muutosten puute tekevät konfliktista entistä monimutkaisempaa ja vaarallisempaa. Erityisesti Ukrainan kansalaiset ovat kärsijöitä, sillä sota tuo mukanaan valtavat inhimilliset kustannukset, ja keinot liikuttaa tapahtumien kulkua merkittävällä tavalla näyttävät olevan yhä kaukana.