Tuo epäonninen yö viime vuoden lopussa Haminalaisessa hoivakodissa on jättänyt syvän jäljen. Ritva Palmu, 93-vuotias muistisairas nainen, vaelsi pimeyteen ja astui hyvinkin vaaralliseen huoneeseen, jossa asui aggressiivinen mies. Pian hänet löydettiin hoitajien toimesta verisenä lattialta, ja hänet vietiin sairaalakuntoon.

Ritva Palmua ei olisi voitu tunnistaa niistä kauhistuttavista kuvista, jotka otettiin Kymenlaakson keskussairaalassa. Hänen silmänsä olivat turvonneet, ja nenästään valui verta. Mustelmia oli monilla kehon alueilla, ja hänen käsivartensa näyttivät siltä, kuin iho olisi irronnut.

Tapaus herättää kysymyksiä hoivakotien turvallisuudesta. Kymenlaakson hyvinvointialueen tutkinta on paljastanut vakavia puutteita hoivakoti Marskin toiminnassa. Järjestelmälliset ongelmat hoitohenkilökunnan koulutuksessa ja asukkaiden välisessä kommunikaatiossa korostuvat tämänkaltaisissa tapauksissa. Hoitajat eivät olleet riittävän tietoisia asukkaiden taustoista, mikä olisi voinut estää traagiset tapahtumat.

Poliisi tutkii tapausta pahoinpitelyn osalta, sillä hoivakodin asukkaat ovat vaarassa, jos heidän aggressiivisuuden taustoista ei ole riittävää tietoa. Attendo, hoivakodin omistava yritys, on kirjannut yli 700 aggressiivista käyttäytymistä erikseen vuonna 2023, mikä herättää vakavia huolia hoivapalvelujen laadusta ja turvallisuudesta.

Viimeksi kuluneina kuukausina on tullut esille useita muuta vastaavaa väkivaltatapauksia hoivakodeissa eri puolilla Suomea, mikä nostaa esiin kysymyksen vanhusten suojelusta ja kunnallisista resursseista. Hoivakotien työntekijät kokevat painetta tasapainottaa asukkaiden turvallisuus ja ihmisoikeudet, mutta rajat ovat epäselviä, ja uudet käytännöt vaativat kipeästi uudistamista.

Ritva Palmun tapaus on vain jäävuoren huippu, ja se on aiheuttanut myös äänekästä keskustelua vanhustenhoidon laatuun liittyen. Uuden hoivakodin valinta oli välttämätöntä, ja nyt hän asuu turvallisemmassa ympäristössä, mutta haavoista huolimatta aiemmat kokemukset painavat yhä. Kysymys ei ole vain yksittäisestä tapauksesta, vaan suuresta yhteiskunnallisesta ongelmasta: miten huolehdimme haavoittuvimmista jäsenistämme – vanhuksista?

Tätä kysymystä on käsiteltävä vakavasti, jotta voimme varmistaa, etteivät tällaiset tapaukset toistu. Hoivakotien henkilöstön koulutus, tiedonkulku ja aggressiivisen käyttäytymisen ennakointi ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita.

Onko sinulla tarinoita tai kokemuksia hoivakodeista? Jaa kanssamme!