Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö on tuonut esille vahvan näkemyksen, että Suomen taloudellinen ajattelumaailma kaipaa suuria muutoksia. Puheessaan hän viittasi Atrian uuteen broileritehtaaseen, joka voisi mahdollisesti olla Suomen viennin vahvin tukipilari, mutta Hyrkkö korostaa tarvetta laajemmalle visiolle: maahanmuuton merkittävälle lisäämiselle.

Hyrkkö on esittelemässä vihreiden uutta talouspoliittista linjapaperia, joka on kehitetty yhdessä Tuuli Kousan kanssa. Ehdotukset sisältävät uudenlaista budjettipolitiikkaa, investointeja maahanmuuttoon ja jopa tiemaksuja. Tämä saattaisi herättää suuria keskusteluja, erityisesti talousvaikuttajien keskuudessa.

Vihreiden uusi linjaus pyrkii ajamaan kestävää talouspolitiikkaa, joka huomioi ympäristön ja tulevien sukupolvien oikeudet. Hyrkkö varoittaa, että jatkuva alijäämä rajoittaa Suomen mahdollisuuksia kehittää yhteiskunnallisia tavoitteita. Ehdotuksen mukaan talouspolitiikan olisi oltava pitkäjänteisempää kuin nykyisin, ja Ruotsin malli menojen ja tulojen tasapainottamiseksi seitsemän vuoden aikavälillä saattaa olla hyvä esimerkki.

Hyrkkö esittää myös uudenlaista maksupolitiikkaa liikenteessä, jossa tie- ja ruuhkamaksujen avulla pyritään parantamaan joukkoliikennettä ja infrastruktuuria. Tähän voisi liittyä myös autojen verotuksen uudistaminen, jotta suuret katumaasturit saavat tiukempia verotuksia pienempiin ajoneuvoihin verrattuna.

Vaikka Hyrkkö ja vihreät pitävät työvoiman tuottavuutta huolestuttavana, he korostavat luonnonvarojen käyttöä, jossa Suomi on EU:n kärjessä. Luonnonvarojen kestävä käyttö on yksi heidän tärkeimmistä tavoitteistaan. Hyrkkö esittää myös puun teollisen energiahyödyntämisen rajoittamista, koska nykyinen käytäntö ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Maahanmuuttoon vihreät ehdottavat täysin uutta lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on nostaa vuosittaista maahanmuuttoa kolmeen kertaan vuoden 2000 keskiarvoon verrattuna. Tämä tarkoittaisi jopa 400 000 uutta työntekijää vuoteen 2040 mennessä. Vihreiden mukaan tämä on elintärkeää hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi.

Lukuisat asiantuntijat ovat varoittaneet työikäisen väestön vähenemisestä, ja Hyrkkö korostaa, että maahanmuutto on avain tämän ongelman ratkaisemiseksi. Hän on myös huomauttanut, että kansainvälisessä tilanteessa Suomi ei voi rajoittaa maahanmuuttoa vain tietyntyyppisiin tai -taustaisiin ihmisiin, vaan kaikkia tulisi houkutella ja kohdella tasa-arvoisesti.

Jos vihreiden ehdotukset ottavat tuulta alleen, Suomi saattaisi kohdata aivan uuden taloudellisen aikakauden. Voiko tämä olla avain maan taloudelliseen elpymiseen ja sosiaaliseen koheesioon? Tämä kysymys saattaa olla ajankohtaisempi kuin koskaan.