Yleisradion tilanne on herättänyt paljon keskustelua ja huolta. Kun tavallinen yritys saa käskyn tehostaa toimintaansa, se tekee sen ripeästi ja asiakkaidensa huomaamatta. Yleisradio, verovaroin pyörivä organisaatio, on kuitenkin lähestynyt säästötavoitteitaan hitaasti ja suurella melulla, jättäen monet työntekijät ja kansalaiset huolestuneiksi.

Syyskuussa parlamentaarinen työryhmä päätti, ettei Ylen rahoitusta vuosittain paisuttavia indeksitarkastuksia tehdä vuosina 2025, 2026 ja 2027. Tämä ei sinänsä ole säästö, vaan pikemminkin päätös älä kasvattaa Ylen budjettia vuosittain, kuten on aikaisemmin toimittu. Samalla Ylen arvonlisäverot nousivat, mikä vähentää sen käytettävissä olevia varoja huomattavasti.

Rahoituksen leikkaus johtaa väistämättä henkilöstön vähentämiseen ja marraskuussa Yleisradio ilmoitti aloittavansa neuvottelut irtisanomisista, jotka koskevat jopa 375 henkilöä. Tämä luku on korkea, ottaen huomioon, että vuonna 2024 Yleisradiossa työskenteli noin 2973 vakituista työntekijää. Irtisanomiscalaisimmat ylittävät pelkät numeeriset arvot, niillä on näkyvät vaikutukset koko organisaatioon ja sen toimintaan.

Irtisanomisten jälkeen Yleisradio ilmoitti tammikuussa, että 156 henkilöä saa potkut, ja touhukkaasti he aikovat vähentää 309 työpaikkaa. Tämä tarkoittaa lähes 10 prosentin vähennystä koko henkilöstöstä! Ja parhaillaan tilanne ei ole ohi, sillä uusia irtisanomisia voidaan odottaa jo lyhyellä aikavälillä.

Perussuomalaiset ovat paisuneet huoliin Ylen toiminnasta. Joakim Vigelius, hallintoneuvoston jäsen, on syyttänyt Yleisradion johtoa siitä, että säästötoimia on kohdistettu erityisesti niihin ohjelmiin, jotka ovat kansalaisten ja eduskunnan mielestä arvokkaita. Sanna Antikainen puolestaan uskoo, että irtisanomisia käytetään poliittisena painostuskeinona, ja vaatii Ylen koko johtoa eroon.

Vaikka Yleisradio on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä, sen johdon väite asiasta ei ole ollut omasta mielestään perää. Johtaja Merja Ylämäki on kiistänyt jyrkästi väitteet siitä, että tehostaminen olisi hoidettu tahallaan huonosti. Hänen mukaansa Yleisradio on pyrkinyt löytämään tehokkuutta ja parantamaan asiakaspalvelua.

Selvää kuitenkin on, että Yleisradion säästötoimet ovat herättäneet suurta huolta ja kriittisiä kysymyksiä sen tulevaisuudesta. Miten Yleisradio aikoo varmistaa paikkansa maan tärkeimpänä tiedon tarjoajana kun se käy läpi näin suuria muutoksia? Onko se valmis tekemään sen omalla, kustannustehokkaalla tavallaan, vai odottaako se yhä suurempia leikkauksia ja tuskallisia irtisanomisia? Aika näyttää, mutta kansalaisten ääni on tällä hetkellä voimakkaampi kuin koskaan!