Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen ovat olleet suomalaisen naishiihdon ikonisia hahmoja jo yli kymmenen vuotta. Kysymys heidän välisistä suhteistaan, oliko kyse todellisista ystävyyssiteistä vai vain kilpailukumppanuudesta, herättää jatkuvasti keskustelua. Laura Arffmanin uutuuskirja *Avoin – Krista Pärmäkoski* tarjoaa syvällistä pohdintaa tästä asiasta.

Pärmäkoski, 33, ja Niskanen, 36, tapasivat toisensa jo nuoruudessaan, Sotkamon urheilulukiossa. Heidän suhteensa syventyminen alkoi nuorten maajoukkueen yhteisten kesälentojen ja kilpailureissujen myötä. Yhteiset huoneet A-maajoukkueen matkoilla loivat pohjan heidän ystävyydelleen, ja nuorena pari ei arastellut jakaa ideoitaan, kuten hauskasti Oslon MM-kisoihin liittyviä videoita.

Niskanen muistelee, kuinka heillä oli tapana tehdä videoita ennen suuria kilpailuja. Tämä luovuus ja leikkisyys olivat osa heidän yhteistä taivaltaan kilpaurheilussa, mutta vuosien kuluessa välinen dynamiikka alkoi muuttua.

”Välimatka kasvoi”, Niskanen toteaa kirjassa. Hän ja Pärmäkoski huomasivat, että kilpailun tuoma paine alkoi vaikuttaa heidän ystävyyteensä. Kun kumpikin halusi menestyä ja ylittää toisen suoritukset, ystävyyden säilyttäminen haastavaksi.

Pärmäkoski on ilmaissut toivovansa, että heidän syvälle juurtunut ystävyytensä olisi kestänyt pidempään. Hän viittaa siihen, kuinka kilpailu ja keskinäinen vertailu alkoivat varjostaa heidän välejään. ”On vaikeaa löytää tasapainoa, kun toinen yltää parempiin tuloksiin", hän toteaa. Kerttu oli pitkään Kristan edellä, mikä loi eräänlaista jännitettä heidän suhteeseensa.

Kirja paljastaa, että vaikka he julkisesti kertoivat asiat sujuvan hyvin, todellisuudessa he eivät koskaan käsitelleet kasvavaa etäisyyttään. Kumpikin aloitti itsenäisten valintojen tekemisen, mikä lopulta johti käytännönläheiseen ystävyyssuhteen heikkenemiseen. "Leireillä yhteinen hulluttelu ja nauraminen jäivät taka-alalle", Niskanen muistelee.

Erityisesti koronaviruspandemia vaikutti heidän suhteeseensa, sillä se eristi hiihtäjiä toisistaan vielä enemmän. Vaikka heillä on yhä läheinen side, jokapäiväiset yhteydenotot ovat vähentyneet. Vain ajatus tai muistot menneistä hetkistä yhdistävät heitä nykyisin.

Arffmanin *Avoin – Krista Pärmäkoski* -kirja antaa lukijalle syvempää ymmärrystä huipputason urheilun henkilökohtaisista haasteista. Se tuo esille, kuinka kilpailu voi kuluttaa jopa syvimmät ystävyyssuhteet. Tämä kirja on pakollista luettavaa kaikille, jotka haluavat ymmärtää urheilun monimutkaista maailmaa ja sen vaikutuksia ystävyyteen.