Vuonna 2023 harkinnanvaraista valtionosuutta haki yhteensä 72 kuntaa, mutta vain 30 niistä sai avustusta. Tämä määrä on selvästi suurempi kuin edellisvuonna, ja tuen yhteissumma nousi jopa 10 miljoonaan euroon. Sen sijaan yli puolet hakijoista jäi ilman rahoitusta, mikä herättää kysymyksiä kuntien taloudellisista haasteista.

Eniten tukea sai Ähtäri, joka sai peräti miljoona euroa. Sotkamo sai saman summa, mutta Ähtärin apu asukasta kohden on yli kaksinkertainen. Ähtärin talousongelmien taustalla on useita syitä, joista merkittävin on Ähtärin eläinpuiston huonontunut tilanne. Erityisesti Kiinasta lainassa olleet pandat palautettiin marraskuun lopussa, mikä vaikutti eläinpuiston kävijämääriin ja tuloihin.

Tukea saadakseen kuntien pitää esittää selvitys talouden tasapainottamiseksi, mikä tuo lisäpaineita taloussuunnitteluun. Kuntoja uhkaavat negatiiviset valtionosuudet ovat myös kasvava ongelma, ja olosuhteet heikkenevät entisestään hyvinvointialueuudistuksen myötä. Tämä on johtanut joissakin kunnissa siihen, että ne joutuvat maksamaan takaisin aiemmin saatuja varoja.

Pohjalaismaakuntiin on myönnetty tukisummia, ja neljä kuntaa, eli Kaskinen, Lestijärvi, Ähtäri ja Alavus, saavat yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Kaskisen tuki on 242 000 euroa, mikä vastaa 200 euroa asukasta kohden, mikä tekee siitä yhden suurimmista summista asukasta kohti Suomessa.

Kaskinen on pitkään vaatinut valtionosuusjärjestelmän muutosta, sillä se on kärsinyt negatiivisista osuuksista. Myös Lestijärvi, maan pienin kunta, sai ennätyssumman, 136 000 euroa, ja sen odotetaan saavan taloudellista helpotusta tulevina vuosina tuulivoimatuotoista.

Alavus sai tukea 545 000 euroa. Muihin Pohjalaiskuntiin kuten Laihia, Kauhajoki, Kokkola, Perho, Kaustinen ja Vimpeli tuki ei riittänyt, ja ne jäivät ilman apua. Kuntien taloustilanne näyttäytyy yhä haastavalta, ja tulevat vuodet voivat tuoda lisää haasteita rahoituksen saamiseen. Tulevat kuntavaalit saattavat myös vaikuttaa siihen, miten kuntapäättäjät suhtautuvat tuleviin taloushaasteisiin.