Netflixin uusin neliosainen minisarja *Adolescence* on kerännyt huikeat kehut niin kriitikoilta kuin katsojiltakin, ja sen Metacritic-arvosana on peräti 90/100.

Sarjan erikoisuus piilee sen innovatiivisessa kuvaustekniikassa: jokainen jakso on kuvattu yhdellä pitkässä otossa, mikä tarjoaa katsojalle intensiivisen ja upottavan elämyksen.

*Adolescence* seuraa nuoren Jamien, 13-vuotiaan (Owen Cooper), matkaa, kun hänet pidätetään aamulla syytettynä tyttöystävänsä murhasta. Tämä alkuasetelma vie katsojan syvälle siihen, millaista on kasvaa vuonna 2023, where the influence of online ideologiat, kuten Andrew Taten manosfääri, on vahva.

Nuorten pelimaailma ja sosiaalinen media ovat muuttaneet käsityksiä suhteista ja suostumuksesta. Andrew Taten kaltaiset, naisvihamieliset vaikuttajat tarjoavat pojille myyttistä voimaa, ja monet nuoret puolustavat näitä näkemyksiä. Espoossa on havaittu, että pojat ruokkivat tällaisia ajatuksia, mikä herättää huolta ja keskustelua. Yle selvitti ysiluokkien nuorten asentetta Tatea kohtaan, ja vastaukset olivat huolestuttavia.

Sarjan teemat liikuttavat myös suomalaisia katsojia. Moni voi kysyä, voitaisiinko vastaavaa sarjaa toteuttaa Suomessa. Teknologisesti tämä olisi mahdollista, sillä Suomi omaa laadukkaita tuotantoresursseja. Kuitenkin sarjan ainutlaatuisuus johtuu sen toteutuksesta ja huolellisesta valmistelusta, mikä on haastavaa suomalaisissa tuotannoissa.

*Adolescencen* ohjaaja Philip Barantini on aiemmin toteuttanut samanlaista kuvakerrontaa elokuvassa *Boiling Point* (2021), ja on selvää, että tällaiseen laadukkaaseen tuotantoon vaaditaan myös riittävästi aikaa ja resursseja. Sarjan kuvaaminen oli prosessi, joka vaati syvällistä suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä, mikä on suomalaisessa järjestelmässä valitettavan harvinaista.

On tärkeää huomata, että *Adolescence* -sarjan budjettia ei ole julkistettu, mutta teknisesti kunnianhimoiset projektit ovat erittäin kalliita. Vertailuna mainittakoon, että Aku Louhimiehen *Tuntematon sotilas* (2017) maksoi vain seitsemän miljoonaa euroa.

Sekä tuotannollisesti että sisällöllisesti suomalainen av-ala kohtaa haasteita; niukkuus ja kiire alkavat näkyä laadussa, ja alan ammattilaiset ovat huolissaan tulevaisuudestaan. Näyttelijät, jotka ennen elivät näyttelijäntyöllä, tekevät nyt lähtöä muille aloille.

*Adolescence* on paitsi tekninen mestariteos myös voimakas yhteiskunnallinen kommentti, joka kytkee nuorten kulttuurin, ihmissuhteet ja nykyajan haasteet, kuten naisten kohtelun ja väkivallan, yhteen. Tämä sarja herättää keskustelua ja kysymyksiä siitä, mitä on olla nuori tänä päivänä. Suomalaisen tuotannon on aika herätä ja oppia tästä opettavaisesta esimerkistä!