Suomessa asfalttityöt alkavat lähiaikoina, mutta asiantuntijat varoittavat, että nykyisten teiden kunto heikkenee edelleen, mikä voi johtaa vakaviin ongelmiin liikenteessä. Väylävirasto ja ELY-keskukset ovat asettaneet tavoitteekseen yli 3 000 kilometrin teiden päällystämisen vuoden 2025 loppuun mennessä, mutta tämä ei riitä ylläpitämään nykyisen tieverkon kuntoa.

Kuluvan hallituskauden aikana tieverkon korjausvelkaan on varattu yhteensä 520 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 käyttöön saadaan 250 miljoonaa. Tämä on vain osa kokonaisuudesta, sillä tänä vuonna lisärahoitusta on 200 miljoonaa euroa, josta 180 miljoonaa kohdistuu päällystämiseen. Yhteensä päällysteiden ja tiemerkintöjen korjaamiseen käytetään siis 365 miljoonaa euroa.

Väyläviraston mukaan korjausvelan kasvua on mahdollista hidastaa vuoteen 2025 mennessä, mutta SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala korostaa, että tämä ei riitä. "Korjausvelka on jo yli 2,5 miljardia euroa ja se on kasvanut miljardilla vain kymmenessä vuodessa. Tarvitsemme lisää rahoitusta, jotta aloitettu kehitystyö voi jatkua", Kujala toteaa.

SKAL vaatii hallitusta jatkamaan korjausvelkapakettia vuosittaisilla 300 miljoonan euron lisäinvestoinneilla, jotta voimme vähentää korjausvelkaa ja kehittää liikenneinfraamme. Kujalan mukaan hallituspuolueiden on tehtävä myönteisiä päätöksiä liikennetalouden tukemiseksi.

Lisäksi SKAL ehdottaa, että liikennejärjestelmäsuunnitelmaan lisätään miljardin euron määräraha, josta 300 miljoonaa käytettäisiin korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin.

Teiden käyttäjät tietävät, että tällä hetkellä Suomen maanteistä noin 10 200 kilometriä on huonokuntoista. Osallistuvat ELY-keskukset kilpailevat päällystysurakoista, ja työt alkavat aikaisintaan vapun tienoilla, sääolosuhteista riippuen. Nykyisten teiden kunnossapitoon tarvittaisiin arvioiden mukaan noin 4 000 kilometrin vuotuinen päällystysohjelma, mutta määrärahojen puutteen vuoksi tämä tavoite on kaukana todellisuudesta.

Ilman lisärahoitusta teiden kunnon heikkeneminen tulee ainakin jatkossakin olemaan suuri haaste, ja tämä voi vaikuttaa myös liikenneonnettomuuksien kasvuun. Kysymys kuuluukin: Onko hallitus valmis panostamaan teollisuuden ja liikenteen elvyttämiseen ja kansalaisten turvallisuuden varmistamiseen?