Eduskunnan suuri valiokunta on nyt pyytänyt EU:n kiistellyn CSAM-asetuksen käsittelyssä lausunnot perustuslakivaliokunnalta, liikennevaliokunnalta ja hallintovaliokunnalta.

Tämä EU-asetus antaisi viranomaisille mahdollisuuden rikkoa viestintäsovellusten, kuten WhatsAppin ja TikTokin, salausta. Tavoitteena on suojella lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä internetissä, mikä on ilman muuta tärkeä asia, mutta asiantuntijat ovat nostaneet esille vakavia huolia liittyen kansalaisten yksityisyyden suojaan.

Hallitus, jota johtaa Petteri Orpo (kok), teki viime perjantaina myönteisen päätöksen asetuksen puolesta, vaikka suuri valiokunta on aikaisemmin suhtautunut siihen varauksella. Vastustajat, kuten kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla, ovat varoittaneet asetuksen mahdollistavan massavalvonnan, mikä voisi johtaa jopa rikollisten käyttöön.

Suuri valiokunta kuuli keskiviikkona asiantuntijoita ja sosialidemokraatit tiedottivat saaneensa tietosuojavaltuutetulta lausunnon, joka kyseenalaistaa asetusehdotuksen.

Unkarin EU-puheenjohtajuusvaltio ei kuitenkaan pyri saavuttamaan ratkaisua asiassa torstaina ja perjantaina pidettävissä oikeus- ja sisäasiainneuvostoissa.

Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) on kritisoinut hallitusta eduskunnan sivuuttamisesta. Hän toteaa, että eduskunnan rooli parlamentaarisessa prosessissa on ohitettu, kun suuri valiokunta on saanut asiasta vain jatkokirjeen. Kumpula-Natrin mukaan Unkarin kompromissiehdotus ei kuitenkaan noudata täysin suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan aikaisempia lausuntoja.

Kumpula-Natri korostaa, että vaikka tarkoitus on hyvä, ei ole hyväksyttävää vaarantaa kaikkien käyttäjien viestinnän turvallisuutta. Hän ottaa esiin, että sähköisen viestinnän "päätteen päässä" -salaus voi olla hyödyllinen viestinnän luottamuksellisuuden ylläpitämisessä, ja näin ollen sen heikentäminen avaisi oven mahdolliselle väärinkäytölle ja voisi aiheuttaa vakavia seurauksia kansalaisten yksityisyydelle.

Mai Kivelä (vas) tuo esiin huolensa siitä, että Unkarin ehdotus perustuu epävarmaan teknologiaan, mikä herättää kysymyksiä sen tehokkuudesta ja luotettavuudesta.

"Ei ole vain lapsiamme, joita meidän tulee suojella, vaan meidän on myös taattava, että kaikki yksilöt pystyvät viestimään ilman pelkoa siitä, että heidän tietojaan käytetään väärin", Kivelä huomauttaa.

Useat asiantuntijat ovat jo varoittaneet siitä, että hallituksen toiminta voisi pitkällä aikavälillä vaikuttaa vakavasti demokratian perusperiaatteisiin Suomessa, mikä herättää laajaa keskustelua kansalaisten keskuudessa.