Suomen hallitus aikoo antaa ydinvoimalle erityisaseman energiapolitiikassaan. Energiapoliittisista kysymyksistä vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (Kok.) korosti, että Suomi haluaa olla puhtaan energian suurvalta sekä nykyisin että tulevaisuudessa.

Fortum julkaisi juuri selvityksen, joka käsittelee uuden ydinvoiman taloudellista kannattavuutta. Selvityksessä todettiin, että suuret ydinvoimahankkeet eivät toteudu ilman yhteistyökumppaneita ja valtion tukea. Hallitus on avoin energian tuotannon lisäämiselle ja uskoo, että ydinvoima on olennainen osa Suomen energiarakennetta.

Multalan mukaan investointipäätösten syntymiseen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka paljon valtion on mahdollista vähentää investointiriskiä. Vaikka valtion tuki ei todennäköisesti ole suoraa rahallista, se voi ilmetä taloudellisina sitoumuksina, kuten takauksina suurille projekteille.

Erityisesti huolta herättää ministerin edeltäjän Kai Mykkäsen aikanaan esittelemä takuuhinta ydinvoimalle, joka voi herättää keskustelua energia-alan kilpailusta ja markkinoiden dynamiikasta.

Hallitus aikoo ensi vuoden aikana jatkaa selvityksiä parhaista tavoista tukea uuden ydinvoiman toteuttamista. Suunnitellun takuuhinnan on ajateltu suojaavan ydinvoiman sijoittajille markkinoiden hintavaihteluilta, mutta asiantuntijat varoittavat, että tämä saattaa johtaa korkeampiin sähkölaskuihin kuluttajille ja vähentää muiden energiamuotojen kilpailukykyä.

Energiamarkkinatutkija Iivo Vehviläinen on kritisoinut valtion suunnitelmia tukea tiettyä energiamuotoa. Hänen mukaansa tehokkaampia ja edullisempia ratkaisuja sähkön tuotannon tukemiseen olisi olemassa markkinoilla ilman valtion sekaantumista. Hän nostaa esiin, että valtion puuttuminen energiapolitiikkaan voisi heikentää kilpailua ja estää innovaatioiden syntymistä.

Vehviläinen kyseenalaistaa, miksi teollisten investointien tulisi riippua juuri ydinvoimasta. Hän väittää, että Suomeen rakennettavan ydinvoimalan käyttöönotto veisi kuitenkin aikaa ja että investoinnit pitäisi toteuttaa markkinaehtoisesti. Työn ja investoinnin tulisi perustua kilpailukykyiseen ja kestävään energian tuotantoon, ei poliittisiin päätöksiin.

Hän myös ehdottaa, että teollisuuden energiahankkeiden tarkastelu tulee laajentaa muihin energiamuotoihin ja teknologisiin ratkaisuihin, kuten sähkön varastointiin ja käyttöaikojen optimointiin.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on aikaisemmin todennut, että ydinvoiman tukemisen tulee perustua objektiivisiin arvioihin sen taloudellisesta hyödyllisyydestä ja ympäristön kestävyydestä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ydinvoiman tukeminen herättää vahvoja tunteita ja mielipiteitä eri asiantuntijoiden keskuudessa, ja sen vaikutukset niin talouteen, ympäristöön kuin energiamarkkinoiden kilpailutilanteeseen kaipaavat tarkkaa harkintaa.