Jyväskylä on nopeasti muuttumassa jättimäisten päiväkotien kaupungiksi, ja asiantuntijoiden mukaan tämä kehitys herättää vakavaa huolta. Vuonna 2023 avatussa Pohjanlammen päiväkodissa on jo 230 hoitopaikkaa, kun taas Kortepohjan päiväkoti, joka avattiin vuotta aiemmin, tarjoaa 220 paikkaa. Savulahden päiväkotiko 250 varhaiskasvatuspaikkaa on ollut käytössä viiden vuoden ajan.

Lohikosken uuteen päiväkotiin suunnitellaan 172 paikkaa vuodelle 2026, keskustan päiväkotiin tulee 220 paikkaa ja Halssilan päiväkotiin 172 paikkaa. Vertailun vuoksi Halssilassa sijaitsevassa Aittorinteen päiväkodissa on vain 91 hoitopaikkaa, mikä korostaa uusien päiväkotien suurta mittakaavaa.

Kehityksestä on huolissaan muun muassa varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala, joka on nostanut esille, miten jättimäiset päiväkodit voivat olla paineistavia ympäristöjä niin lapsille kuin siellä työskenteleville aikuisille. Kalliala toteaa, että lapset tarvitsevat ympäristön, joka tukee heidän kehitystään, eikä suuri koko automaattisesti takaa tätä.

Norjalaistutkimus vuodelta 2011 suosittelee päiväkotien ihanteelliseksi koolle enintään 60 lasta, jotta voidaan varmistaa riittävä joustavuus ja turvallinen ympäristö lapsille. Kalliala huomauttaa kuitenkin, että suurissa päiväkodeissa henkilöstön vaihtuvuus on usein korkeaa, mikä voi aiheuttaa ongelmia lapsille, jotka eivät tunne uusia aikuisia.

Lisäksi suurten päiväkotien yhteiset ruokalat ja tilojen käyttö aikataulutuksen vuoksi aiheuttavat haasteita lasten rauhoittumiselle ja leikkijohtamiselle. Kalliala korostaa, että lasten on tärkeää voida leikkiä ilman aikapaineita, mikä voi olla lähes mahdotonta suurissa ja meluisissa ympäristöissä.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on myös ilmaissut huolensa. Hän varoittaa, että suurten päiväkotien tehokkuus voi tarkoittaa lapsille pahimmillaan tehtasmaista ympäristöä, jossa keinotellaan aikarajoilla ja mahdollisuudet rauhoittumiseen sekä leikkimiseen ovat rajalliset.

Jyväskylän kaupungin palvelujohtaja Tarja Ahlqvist tunnustaa, että suurten päiväkotien käyttö voidaan järjestää pedagogisesti järkevästi, mutta toteaa myös, että ei ole aina helppoa saavuttaa tuota tavoitetta.

Asiantuntijat kysyvät nyt, pitäisikö päiväkotien koot rajata, jotta lapsille voitaisiin taata turvallinen ja virikkeellinen ympäristö, joka tukee heidän kehitykselleen olennaisia tarpeita. Kalliala ehdottaa, että päiväkotien koko tulisi rajoittaa varhaiskasvatuslaissa korkeintaan 120 lapseen, mikä voisi auttaa varmistamaan laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen.

Nyt enemmän kuin koskaan on tärkeää, että keskustelu varhaiskasvatuksen laadusta ja ympäristön vaikutuksista lasten hyvinvointiin käy vilkkaana. Lapsille paras ympäristö on sellainen, jossa he voivat kehittyä rauhallisesti, leikkiä ja oppia ilman aikapainetta.