Kamala Harris, demokraattien presidenttiehdokas ja nykyinen varapresidentti, kohtaa yhä kasvavia haasteita presidenttiehdokkuudelleen, erityisesti Israelin sotatoimien vaikutuksesta. Gazassa ja Libanonissa käynnissä olevat konfliktit ovat herättäneet kritiikkiä ja vastustusta, mikä saattaa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa voittaa tulevissa vaaleissa.

Yhdysvalloissa vaalien tulokset määräytyvät usein muutamissa vaa’ankieliosavaltioissa, kuten Michiganissa ja Pennsylvaniassa, joissa Harris on äärimmäisen tiukassa gallupjohdossa. Tilanne on haastava, sillä demokraattipuolue on menettänyt kannatustaan keski-ikäisten työväenluokan edustajien, Latinojen sekä erityisesti arabitaustaisten ja muslimitaustaisten amerikkalaisten keskuudessa. Tämä tekee heistä ratkaisevia äänestäjäryhmiä, joiden tuki voi kääntää vaalien suunnan.

Israel-Palestiina -konfliktin lisäksi Yhdysvalloissa tapahtuvat mielenosoitukset ovat osoittaneet selvästi, että monet nuoret sekä arabia ja islamia edustavat amerikkalaiset ovat pettyneitä Bidenin ja Harrisin hallituksen politiikkaan. Aktivistit, kuten Answer Coalitionin edustajat, ovat tuominneet Israelin joukkojen toiminnan Gazassa, ja he ovat vaatineet presidentti Bidenilta ja varapresidentti Harrisilta toimia, jotka lopettaisivat aseiden lähettämisen Israelille.

"Tämä sota ei olisi mahdollista ilman niitä miljardien dollarien aseita, jotka Yhdysvallat antaa Israelille ilman ehtoja", Walter Smolarek, Answer Coalitionin mediakoordinaattori, kertoo. Aktivistit haluavat, että Harris tukee aseidenvientoa Israelille estämistä, ja heidän pettymyksensä kasvaa, kun he huomaavat, että hallitus ei ole tähän mennessä ryhtynyt konkreettisiin toimiin sodan lopettamiseksi.

Mielenosoituksissa Yhdysvalloissa hallitusta vastaan kuuluu huutoja, joissa vaaditaan, että Israelia on pidettävä vastuussa sotarikoksista. Huudahdukset, kuten "Free Palestine", ovat osa laajempaa keskustelua ja vaatimusta oikeudenmukaisuudesta sekä humanitaarisista oikeuksista. Monet mielenosoittajat ovat myös verranneet Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua Adolf Hitleriin, mikä aiheuttaa edelleen vastakkainasetteluja eri äänestäjäryhmien välillä.

Vaikka Harris on julkisesti ilmaissut tukensa tulitauolle, monet väittävät, että se ei riitä. Smolarekin mukaan Harris ei aidosti voi kannattaa rauhaa, jos hänen hallituksensa jatkaa aseiden myyntiä Israeliin. "Jos hän todella haluaa loppua tälle verenvuodatukselle, hänen tulisi tukea asekieltoa", hän sanoo.

Kysyntä vaihtoehtoisiin poliittisiin ratkaisuihin kasvaa. Michiganissa tutkimukset osoittavat, että monet arabiamerikkalaiset aikovat äänestää vaihtoehtoista ehdokasta, kuten vihreiden Jill Steinia, joka saattaa tällä kertaa ratkaista vaalien tuloksen. Huolestuttavaa on, että Trumpin ja Harrisin kannat ovat hämmästyttävän lähellä toisiaan.

Arabiamerikkalaiset yhteisöt ovat huolissaan tulevasta. Soujoud Hamade, joka aiemmin on työskennellyt demokraattien hyväksi, kertoo BBC:lle aikovansa äänestää Steinia, koska hän ei voi äänestää henkilöä, joka on hänen mielestään osalistana perheensä kärsimyksille. Hänen tärkeimmät puntosensa ovat, että demokratian periaatteiden mukaisesti ihmisten täytyy saada äänensä kuuluviin ilman pelkoa hylätyksi tulemista.

Ja kuten monet ovat todenneet, demokraattinen puolue ei ole enää se, mitä se oli aiemmin. Vasemmistolainen politiikka on saanut uusia tuulia, ja monet äänestäjät kaipaavat muutosta, joka menisi syvemmälle, kuin vain kilpailu Trumpin kanssa. Monet heistä ovat valmiita tutkimaan vaihtoehtoisia puolueita ja liikkeitä, jotka tarjoavat radikaalimpia vastauksia ja muutoksia.

Kamala Harrisin presidenttihaaveet ovat siten uhattuina ja hänen on pakko reagoida nopeasti, tai hän voi menettää tärkeät äänestäjäryhmät sekä vakauden, joka perinteisesti on ollut demokraattien suuri etu Yhdysvalloissa.