Korkeimman oikeuden (KKO) mukaan verkkosivustoilta kerätty materiaali voi toimia uskottavana näyttönä pakotteiden kiertämisestä Ukrainassa käytävän sodan vuoksi. Tämä päätös liittyy tapaukseen, jossa venäläinen liikemies Arkadi Rotenberg oli epäiltynä Lannoitekaupassa, jonka arvo oli huimat 324 000 euroa.

Suomalainen Cemagro-yhtiö oli maksanut lannoitteista rahaa Dubaihin rekisteröidylle Agricultural Minerals DMCC -yhtiölle. Maksu kuitenkin pysäytettiin pankissa, ja Ulosottolaitos takavarikoi rahat ulkoministeriön hakemuksesta marraskuussa 2021.

Ulosottolaitos arvioi, että Rotenbergillä oli suoran tai välillisen pääsyn rahat käyttöönsä dubailaisen yhtiön kautta tai lannoitteita Venäjällä valmistaneen AO Minudobreniya -yhtiön kautta. Tämä tietoa tukee myös julkinen keskustelu, joka on käynyt liittyen Rotenbergin liiketoimiin ja hänen omistusosuuksiinsa.

Dubailainen yhtiö puolestaan vaati oikeudessa takavarikon kumoamista, kiistämällä yhteyden Rotenbergiin ja AO Minudobreniyaan. Ulkoministeriö esitti näkemyksenään, että takavarikon perusteena olivat pääosin verkkosivustoilla julkaistut uutiset ja artikkeleita, erityisesti Liettuan yleisradion tutkivan journalismin julkaisut.

KKO:n mukaan verkkosivustojen tarjoama tieto alan kaupasta oli yksityiskohtaista ja sen luotettavuutta ei ollut aihetta kyseenalaistaa. Tuomioistuin katsoi myös, että Rotenberg oli hankkinut yli 80 prosenttia AO Minudobreniyan osakkeista norjalaiselta yhtiöltä, johon hänen edustajansa oli kommentoinut kauppaa.

Lisäksi ulkoministeriö esitti todisteena Viron taloustiedusteluyksikön vuosikertomuksen vuodelta 2019 sekä asiakirjan, joka sisälsi tietoja AO Minudobreniyan lannoiteviennistä dubailaisyhtiölle. KKO päätti, että todisteet viittaavat selvästi siihen, että takavarikoidut varat oli tarkoitettu Rotenbergin hallinnoimalle yhtiölle.

Korkeimman oikeuden mukaan dubailaisella yhtiöllä oli mahdollisuus esittää vastatodistelua lannoitteiden alkuperästä, mutta se oli jättänyt hyödyntämättä tämän mahdollisuuden. KKO piti aiempaa Helsingin hovioikeuden toukokuussa 2023 antamaa tuomiota voimassa, vahvistaen siten ulkoministeriön päätöksen takavarikosta.