Kuivasta ja kuorettomasta koivusta valmistettavat klapit ovat avainasemassa hääkpöntön toimivuudessa. Vaikka myös muut lehtipuut käyvät, havupuiden pihka tekee niistä huonoja vaihtoehtoja, kertoo paikallinen traktori- ja hääkpönttöasiantuntija Erkki Koli. Hän esittelee Koivuklapiprojektissa käytettäviä koivupalikoita, joita on nostettu vanhan Fordson-traktorin kyytiin.

- Tammi olisi tietysti kaikkein paras, mutta Kuusjoen olosuhteet mahdollistavat koivun käytön erinomaisesti, Koli jatkaa.

Projekti etenee hitaasti, mutta varmasti. Klapit lisätään hääkpönttöön parin ajotunnin välein, mutta nyt ollaan vasta alkumetreillä.

Pentti Vesasen hallissa Raatalassa sijaitseva Fordson-traktori on saanut uuden elämän hääkpönttöä varten. Tämä vuodelta 1946 oleva traktori on ollut käyttämättömänä pitkään, ja sen kunnostaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Syksyn aikana moottori saatiin kuitenkin toimimaan, ja uudet kumipyörät asennettiin vanhojen tilalle.

- Laaksosen Harri on tehnyt suuren osan traktoriin liittyvistä töistä itsenäisesti. Hänellä on laaja kokemus vanhoista autoista ja kymmeniä ellei jopa satoja jokamiesluokan ajoneuvoja kokemuksena, Vesanen kertoo.

Vesasen lisäksi projektissa on ollut mukana parikymmentä eri-ikäistä ukkokerholaista, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ja innoissaan projektista. Kuitenkin, paljon aikaa kuluu, kun ryhmä keskustelee ja jakaa mielipiteitä.

Raatalan hallissa vietettyjä työtunteja ei ole tarkalleen laskettu, mutta Vesanen vakuuttaa, että projektin budjetissa on pysytty. Tämän vuoden budjetti oli tuhat euroa, ja sillä on hankittu muun muassa varaosia ja aikakauden mukaisia sähkölaitteita.

Onneksi ukkokerholaisten verkostot ovat myös auttaneet projektissa. Esimerkiksi hääkpöntön komponentti saatiin lahjoituksena Karhun veljesten traktori- ja konekulttuurimuseolta Karjalohjalta.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan traktori ja hääkpönttö pitäisi olla valmiina ensi kesäksi. Kuitenkin Vesanen varoittaa, että aikataulu saattaa venyä, sillä hääkpöntön putkiston rakentaminen on monimutkainen vaihe ja riippuu monista tekijöistä.

Kun projekti viimein saadaan päätökseen, se tulee olemaan esillä niin Kuusjoen omissa tapahtumissa kuin myös Salon alueella. Ukkokerho aikoo esitellä traktoria ja sen hääkpönttöä erityisesti keväällä, jolloin se on nähtävillä Kuusjokitalon torilla.

Erityisen mielenkiintoista on, että hääkpöntössä käytettävät koivupalikat eivät pala, vaan ne hiiltyvät. Vesasella on jo ideoita jatkokäytöstä, sillä siitä syntyy erinomaisen makuista hiiltä, jota voi käyttää grillauksessa.

Salon Seudun Sanomat seuraa jatkossakin hääkpönttöprojektin kehitystä. Tulevaisuudessa odotetaan, että kuulemme paljon mielenkiintoisia tarinoita ja uutisia tästä ainutlaatuisesta traktori- ja hääkpönttöprojektista.