Työministeri Arto Satonen (kok) ja Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) suuntaavat tulevana viikonloppuna rekrytointimatkalle Filippiineille ja Vietnamiin. Matkan päämääränä on houkutella Suomeen työtekijöitä, erityisesti hoitajia, jotta voidaan vastata kasvavaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaan.

Aiemmat rekrytointireissut ovat tuottaneet tuloksia, mikä herättää toiveita myös tällä kertaa. Sosiaali- ja terveyssektori kamppailee edelleen suuren työvoimapulan kanssa, ja viimeisimmissä raporteissa on arvioitu, että lähivuosina tarvitaan jopa 200 000 uutta työntekijää.

Hallitus, erityisesti kokoomus ja perussuomalaiset, on jakautunut kahtia sen suhteen, miten tämä ongelma tulisi ratkaista. Perussuomalaiset ovat kritisoineet hoitajaliitto Superin jäsenkyselyä, jossa todettiin, että vieraskielisten hoitajien heikko kielitaito voi aiheuttaa vaaratilanteita työpaikoilla. Kyseinen kysely nostaa esiin kysymyksiä siitä, kuinka hyvin ulkomailta rekrytoidut työntekijät pärjäävät suomalaisessa työympäristössä.

Perussuomalaiset ovat ehdottaneet, että hoitajien työoloja tulisi parantaa, jotta enemmän suomalaisia hakeutuisi alalle. Heidän näkökulmastaan on ensisijaisen tärkeää keskittyä suomalaisten työntekijöiden hyvinvointiin ja kouluttamiseen, ennen kuin käännymme ulkomaisen työvoiman puoleen.

Samaan aikaan kokoomus on sitä mieltä, että vaikka kieliongelmat ovat todellisia, ulkomaisten hoitajien rekrytoinnista on pidettävä kiinni kiireellisen työvoimapulan vuoksi. Hallituslähteiden mukaan maahanmuuttoon liittyvät kysymykset saattavat tulevaisuudessa aiheuttaa kitkaa hallituspuolueiden välille, mikä saattaa vaikuttaa vaalikauden loppua kohden.

Kevään kunnallisvaaleista odotetaan kokoomukselle myönteistä tulosta, mikä voisi antaa puolueelle draivia valmistautua tuleviin eduskuntavaaleihin. Samaan aikaan perussuomalaisten tilanne näyttää haasteellisemmalta, ellei puolue onnistu yllättämään kannattajiaan vahvoilla ehdotuksilla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on korostanut, että vain harvalla maahanmuuttajaryhmällä on positiivinen vaikutus Suomen talouteen, mikä heijastaa puolueen näkemyksiä tiukemmasta työperäisestä maahanmuutosta. Tämä herättää kysymyksiä: Miten suomalainen yhteiskunta pystyy kattamaan hoiva-alan tarpeet ilman riittävää ulkomaista työvoimaa?

Vaikka perussuomalaisten ehdotus paremmasta johtamisesta on mielenkiintoinen, sen toteuttaminen ilman riittäviä resursseja on hankalaa. Terveydenhuoltoala on tunnetusti matalapalkka-alaa, eikä se automaattisesti tuo sellaista taloudellista hyötyä, joka oikeuttaisi nykyiset haasteet.

Kysymys kuuluu: pystyykö Suomi todella paremman johtamisen avulla selviytymään hoitajapulasta ilman kansainvälistä työvoimaa? Paljonko työllistämismahdollisuuksia ja varoja tarvitaan, jotta voimme varmistaa vanhusten ja sairastuneiden asianmukaiset hoito- ja hoivapalvelut? Tällä hetkellä näyttää siltä, että ilman ulkomaista työvoimaa ei pärjätä.