Maaseudun yhdistykset kamppailevat eloonjäämisensä puolesta, kun asukkaista on pulaa. Monet näistä yhdistyksistä hallitsevat suuria rakennuksia, mutta niiden myynti on nykyisin erityisen haastavaa.

Esimerkkitapauksena on Keski-Suomessa sijaitseva Lanneveden kyläyhdistys, joka myi hiljattain vanhan seurantalon eurolla. Suvi Ahola, kyläyhdistyksen puheenjohtaja, kertoo, että päätös kaupasta tuli entiseltä työväenyhdistykseltä, joka oli kyennyt ylläpitämään rakennusta vain raskaasti taistellen. Uuden omistajan myötä rakennuksesta toivotaan tulevan yhteisön kokoontumispaikka, joka palvelee uusia ja vanhoja kyläläisiä.

Samaan aikaan Lakomäen seudun nuorisoseurantalo on ollut myynnissä jo kaksi vuotta ilman tuloksia. Tämä yli sataneliöinen hirsirakennus sijaitsee kauniilla paikalla lähellä Pyhä-Häkin kansallispuistoa, ja sen hinta on 25 000 euroa. Vaikka kiinnostusta on herännyt, tarjoukset ovat usein olleet erikoisia – jopa vastiketta tavaroina on yritetty. Muun muassa yksi taiteilija tarjosi taulukokoelmaansa, mutta valitettavasti se ei auttanut myynnissä.

Lisäksi osa kiinnostuneista on kysynyt mahdollisuudesta ostaa rakennus osamaksulla tai pelkästään hirret. Paula Ruuska, entinen nuorisoseuran sihteeri, valittaa, että tällaiset ehdot eivät helpota tilannetta. Yhdistyksen on päästävä eroon kiinteistöstä, sillä jatkuvat kulut, kuten jätemaksut ja palovakuutus, rasittavat taloutta.

Suomessa on peräti 2 500 seurantaloa, joista viidennes on nuorisoseurantaloja. Nuorisoseurojen valtakunnallisesta kattojärjestöstä kerrotaan, että myynti on haastavaa, vaikka hinnan alennus olisi merkittävä. Esimerkiksi seurantalon muuttaminen asuinkäyttöön on todellakin vaikeaa, koska rakennuksissa saattaa olla paljon avointa tilaa, johon ei ole tarpeeksi kysyntää.

Vuosittain Suomessa myydään vain 5-10 seurantaloa, joista osa lahjoitetaan tai myydään nimellisellä summalla muille yhteisöille. Tämä käytäntö takaa, että rakennuksia voitaisiin hyödyntää edelleen yhteisön hyväksi.

Paula Ruuska toivoo, että Lakomäen nuorisoseurantalo saisi uuden omistajan, sillä myynnistä saadut varat on määrä lahjoittaa lapsi- ja nuorisotyöhön. Lanneveden kyläyhdistys on pystynyt kattamaan kylätalon kulut hyvin, ja heidän toimintansa on saanut positiivista palautetta yhteisöltä. "Ihmiset ovat arvostaneet, että kyläyhdistyksemme otti vastuuta ja pelasti rakennuksen," Ahola iloitsee.

Vaikka asuntomarkkinat ovat vilkastuneet korona-aikana, vanhojen rakennusten myynti on edelleen ongelmallista. Kaikki silti toivovat, että yhteisöllisyys ja kulttuuri eivät menettäisi paikkaansa maaseudun arjessa.