Oikeuskanslerin virkaan on ollut seitsemän hakijaa, joista useat ovat merkittäviä asiantuntijoita omilla aloillaan. Hakijoiden joukossa on kaksi julkisoikeuden professoria, ilmastopaneelin pääsihteeri ja rikosoikeuden asiantuntija oikeusministeriöstä.

Hakijat

Valtioneuvoston oikeuskanslerin virkaa haki määräajan mennessä seuraavat henkilöt:

- Heta-Elena Heiskanen: Työskentelee ympäristöministeriön erityisasiantuntijana ja on ilmastopaneelin pääsihteeri.

- Ville Hinkkanen: Oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston päällikkö.

- Jouni Kolehmainen

- Susanna Lindroos-Hovinheimo: Julkisoikeuden professori Helsingin yliopistossa.

- Peter Marks

- Pasi Ronkainen

- Janne Salminen: Julkisoikeuden professori Turun yliopistossa.

Nimeäminen ja vastuullisuus

Nimeämisestä päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen perusteella. Tämä prosessi on erityisen tärkeä, sillä oikeuskansleri on yksi maan ylimpiä laillisuuden valvojia yhdessä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa.

Oikeuskanslerin virka tuli avoimeksi, kun nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti ilmoitti irtisanoutuvansa helmikuussa ja siirtyvänsä uusiin tehtäviin. Pöysti on ollut tehtävässään yli seitsemän vuotta ja hänen odotetaan jatkavan uraansa kansainvälisissä tehtävissä yksityisellä sektorilla, keskittyen digitaaliteknologioiden ja hyvän hallinnan oikeuskysymyksiin sekä EU-oikeuteen.

Pöystin aikana oikeuskansleri on hoitanut tärkeää roolia, valvoen viranomaisten toimintaa ja kansalaisten perusoikeuksien toteutumista. Hänen seuraajansa tulee näin ollen jatkamaan erittäin vastuullista ja herkkää työtä, joka vaikuttaa suoraan suomalaisten elämään.

Perustuslain vaatimukset

Perustuslain mukaan oikeuskanslerin tulee olla etevä laintuntija, ja virkaan voidaan nimittää vain Suomen kansalainen. Tämä takaa, että virassa on henkilö, joka todella tuntee maan lain ja kulttuurin.