Suomen Pelastusalan Ammattilaiset (SPAL) on herättänyt vakavaa huolta siitä, onko hyvinvointialueille siirretty pelastustoimi kykenevä vastaamaan kansallisen tason kriisitilanteisiin.

Järjestö vaatii riippumatonta selvitystä pelastustoimen siirtämisestä hyvinvointialueilta valtiolle, ja toivoo, että tämä kysymys nostettaisiin esiin jo kuluvalla hallituskaudella.

Pasi Jaakkola, SPALin vt. johtaja, korostaa, että muutosjohtuu ensisijaisesti muuttuneista turvallisuushaasteista, kuten hybridiuhista, jotka voivat kohdistua kriittiseen infraan. "Pelastustoimi saattaa olla viimeinen linja puolustuksessa", Jaakkola toteaa.

Pelastustoimen hallinnointi siirrettiin 21 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin alaisuuteen vuoden 2023 alusta. Ajankohtaista keskustelua aiheuttaa kuitenkin pelastuslain ja käytännön ristiriita, joka hämärtää vastuunjakoa. Pelastustoimen ohjaus on sisäministeriön alaisuudessa, mutta itse palvelujen tuottaminen kuuluu hyvinvointialueille.

Päättäjien toinen suuri huolenaihe on koordinaation puute eri pelastuslaitosten välillä; ohjeistuksia voi tulkita monin eri tavoin, mikä vaikuttaa häiriötilanteissa varautumiseen.

Kohvakka: Työrauha on nyt tärkein

Sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka korostaa kehitystyön tarpeellisuutta, mutta hän on huolissaan, että keskeytymiset häiritsevät hyvinvointialueiden toimintaa. "On tärkeää, että alueille annetaan työrauha nykyisten järjestelmien kehittämiseksi", hän toteaa.

Kohvakka myös tähdentää, että kehitystyön avulla voidaan varmistaa pelastustoimen riittävä suorituskyky ja tehokkuus kansallisissa kriisitilanteissa, jolloin kaikki voimavarat voidaan mobilisoida nopeasti ja tehokkaasti.

Pelastusalan suurista säästöistä ollaan huolissaan

SPAL on jo aiemmin kritisoinut pelastustoimen siirtämistä hyvinvointialueille, mikä on nyt osoittautunut syystä pelätyksi uhaksi. Huhut kyseisestä uudistuksesta ovat saaneet ihmiset murehtimaan, jääkö pelastustoimi soten jalkoihin. Jaakkola on tyytyväinen siihen, että pelastustoimelle on löydettävä riittävää rahoitusta, sillä ilman sitä toimintakyky heikkenee.

Pelastustoimeen kohdistui viime vuonna noin 15,8 miljoonan euron säästöpaine, joka on keventänyt alueen pelastustoimintaa. Nyt taloudellinen niukkuus uhkaa jatkua, mikä voi edelleen vaikuttaa palveluiden laatuun ja saatavuuteen.

Hallitus on yhteisönsä suhteen päättänyt tuplata pelastajakoulutuksen aloitusmäärät, mutta se saattaa olla liian vähän, sillä alalla on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä. Kohvakka ja Jaakkola pitävät tärkeänä sitä, että kunnalliset valtuustot päättävät rahoituksesta ja varmistavat palveluiden säilymisen laadukkaina.

Hyvinvointialueiden talous on monimutkainen kokonaisuus. Vaikka pelastustoimi on vain pieni osa, se on elintärkeä. On aika herätä ja varmistaa, ettei pelastustoimelle kuuluva vastuullisuus pääse rapautumaan!