Kunta- ja aluevaalien lähestyessä Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL nostavat esiin tärkeän asian: raskaan liikenteen jakelu- ja taukopaikkojen turvaamisen maankäytössä ja maakuntakaavoissa. Nykyisellään logistiikan palveluinfrastruktuuri ei ole riittävä, ja tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita kuljetusalalla.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen korostaa, että tehokas ja moderni tavaraliikenne hyödyttää kaikkia suomalaisia. ”Meidän on varmistettava, että eri puolilla Suomea on riittävästi lataus- ja tankkausmahdollisuuksia, jotta voimme vastata kasvavaan kysyntään,” hän toteaa.

EU:n säädökset vaativat yhä laajempaa päästöjen raportointia yrityksiltä, ja tilaajat alkavat vaatia kuljetusyrityksiltä vähäpäästöisten käyttövoimien hyödyntämistä. Monilla kuljetusyrityksillä on kuitenkin vaikeuksia investoida biokaasuun tai sähkökalustoon, koska lataus- ja tankkausinfrastruktuuri ei vastaa tarpeita. Henkilöautoille suunnitellut latauspaikat eivät riitä raskaan liikenteen vaatimuksiin.

”Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja on varmistettava, että raskaalle liikenteelle on tarjolla riittävästi tiloja kuormien käsittelyyn, lepotaukoihin ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaamiseen”, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo. ”Raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan uusi, kattava palveluinfrastruktuuri.”

Raskaan liikenteen jakelu- ja latausinfraa on kehitettävä maakuntakaavoituksessa ja kunnallisissa maankäyttösuunnitelmissa, jotta tavaraliikenteen reiteille saadaan tarvittavat palvelut. SKALin kyselyssä lähes neljännes vastaajista ilmoitti, että heidän ajoneuvonsa joutuvat usein poikkeamaan reitiltä tankkausta varten. Tämä aiheuttaa tarpeetonta liikennettä ja kustannuksia.

Raskaan liikenteen taukopaikkoja on myös kehitettävä, sillä ne ovat osa TEN-T-verkkoja. Euroopan komissio edellyttää, että levähdyspaikkoja on 60 kilometrin välein ja turvallisia pysäköintialueita 100 kilometrin välein.

Suomessa raskaat ajoneuvoyhdistelmät voivat olla yhä pitkiä ja raskaita, jopa yli 30 metriä pitkiä ja yli 70 tonnia painavia. Tämä vaatii huolellista suunnittelua tankkaus- ja latauspisteitä varten, jotta niiden liikennöinti on turvallista. Myös kuljettajien lakisääteiset lepotauot on huomioitava suunnittelussa.

Sähkölatauksessa on huomioitava sähköverkon kapasiteetti ja välityskyky. Rakennettava infrastruktuuri voi kuitenkin olla monenlaista ja yhdistyä erilaisiin toimintoihin. Anssi Kujala ehdottaa, että teiden varrelle voisi rakentaa pikalatauspisteitä, jotka eivät välttämättä tarjoa liikenneasemapalveluita.

Verkostoa tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti ja huolehtia siitä, että ylikapasiteettia tai palveluiden puute ei haittaa kehittämistä. Uusissa MAL-sopimuksissa on entistä paremmin huomioitu taukopaikka- ja jakeluinfratarpeet, ja niiden toteuttamista on valvottava.

Investoinnit raskaan liikenteen infrastruktuuriin ovat avainasemassa, jotta Suomi voi vastata tulevaisuuden haasteisiin ja EU:n vaatimuksiin. Tavoitteena on luoda turvallinen, tehokas ja ekologinen liikennejärjestelmä, joka tukee sekä kuljetusyritysten että ympäristön tarpeita.