THL:n pääjohtaja Mika Salminen kertoo Ilta-Sanomille, että Suomi oli valmistautunut uuteen pandemiaan vuosia, mutta aivan kaikkeen ei oltu osattu valmistautua. Koronapandemia iski Suomeen viisi vuotta sitten, jolloin monet illat ja tapahtumat peruuntuivat, ravintolat suljettiin ja ihmisiltä vaadittiin kasvomaskien käyttöä kaupoissa ja yleisissä tiloissa.

Salmisen mukaan Suomessa onnistuttiin vähentämään koronasta johtuvia kuolemantapauksia merkittävästi. Tämä johtui suurelta osin siitä, että kansa noudatti viranomaisten antamia suosituksia, joita oli säännöllisesti päivitetty. Suomalaiset osoittivat joustavuutta ja yhteishenkeä, kun viranomaiset nostivat ääntään suositusten tärkeyden puolesta.

Kuitenkin Salmisen mielestä sosiaalisten kontaktien välttämisessä mentiin liian pitkälle, erityisesti ikäihmisten osalta. ”Oli virhe olla liian jyrkkä ikäihmisten osalta. He ovat täysivaltaisia yksilöitä, jotka pitäisi päättää itse omista riskeistään”, Salminen tiivistää.

Suurin virhe hänen mielestään oli se, että koulut ja yliopistot pysyivät pitkään suljettuina. Alkuun, koulutuksen etäopetus koettiin toimivana ratkaisuna, mutta myöhemmin ilmeni, että korona levisi lapsilla ja nuorilla paljon vähemmän kuin aikuisilla. Kolmansien rokotusten jälkeen merkittävää eroa tartuntatilanteessa ei enää ollut.

Tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten mielenterveys kärsi eristyksistä, ja pitkät sulut voivat olla syynä kiehtoviin käytöshäiriöihin ja mielenterveysongelmiin. Salminen korostaa, ettei tiedetty, kuinka vakavia haittavaikutuksia suluilla voisi olla, ja ne venyivät monet kerrat liian pitkiksi.

Vaikka Suomi selviytyi pandemian haasteista melko hyvin, on tärkeää oppia menneistä virheistä. ”Meidän on varauduttava tulevaisuuteen paremmin ja kehitettävä strategioita, jotta voimme suojella sekä kansanterveyttä että yhteiskunnan toimivuutta.” Salminen päättää haastatteluessaan. Suomi voi oppia tästä vakavasta kriisistä ja valmistautua seuraavaan.