Suomen Pankki (SP) julkaisi tiistaina järkyttävän talousennusteen, joka heittää varjoa hallituksen suunnitelmille. Ennusteessa todetaan, että Suomen talouden tulevaisuus ei näytä yhtä lupaavalta kuin Petteri Orpon (kok) hallitus ja valtiovarainministeriö aiemmin oletivat. Tämä herättää kysymyksiä budjetin kestävyyden suhteen, sillä hallituksen talousennusteet ovat olleet optimistisempia kuin ekonomistien varovaisuus.

Eduskunta valmistelee tällä viikolla ensi vuoden budjettia, jonka kokonaismääräksi on kaavailtu 89,2 milliardia euroa. Verotulojen ja julkisten menojen aikaisemmin laaditut laskelmat voivat kuitenkin olla uhattuna, sillä nettolainanotto nousee arviolta 12,5 miljardiin euroon, mikä jättää suuren osan valtion menoista uusien lainojen varaan.

Hallituksen budjettiesityksessä laskennallisesti arvioitu yksityinen kulutus kasvaisi, mutta SP:n mukaan todellisuus tulee olemaan hyvin erilainen. Kuluttajien ostovoima heikkenee työttömyyden, veronkiristysten sekä sosiaalietuuksien leikkausten myötä. Tämä nostaa työttömyysastetta ja laskee työllisyysastetta.

SP varoittaa, että Suomi toipuu talouden taantumasta hitaasti, ja samaan aikaan myös vienti ja investoinnit kasvavat tuskastuttavan hitaasti. Tämä vaikuttaa suoraan valtion verotuloihin ja lisää työvoimapulasta johtuvia menoja, mikä saattaa romahduttaa Orpon hallituksen aikaisemmin kaavailemat velkaantumistavoitteet.

Ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt) voi nousta jopa 3,7 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä ylittää EU:n säännöt, joiden mukaan alijäämä voisi olla korkeintaan 3,0 prosenttia. Mikäli hallitus ei reagoi tilanteeseen, se saattaa löytää itsensä EU:n tarkkailuluokalta, mikä nostaisi riskiä talouskriisistä entisestään.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on jo vihjannut, että hallitus harkitsee lisäsopeutustoimia tulevassa puoliväliriihessään, mikäli taloudellinen tilanne ei parane. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei hallitukselle ole liikaa valinnanvaraa alijäämän supistamiseksi.

Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Niku Määttänen on arvioinut, että hallitus saattaa joutua sopeuttamaan jopa kahdella miljardilla eurolla ensi vuonna pysyäkseen EU:n alijäämämenettelyn ulkopuolella. Tämä toisi mukaan suurta painetta ja haasteita ensi huhtikuun puolivälirahastossa, joka osuu myös kuntavaalikauden keskelle.

Hallituksen tavoitteena on, että julkisen talouden alijäämä on korkeintaan yksi prosentti bkt:stä vuoteen 2027 mennessä, mutta SP:n ennusteet vihjaavat jopa 2,9 prosentin alijäämästä tuolloin. Tämä luo huolta siitä, pettääkö budjetti jo ensi vuonna.

Mikäli maailmantalous elpyy nopeasti, hallituksen ennusteet saattavat päivittyä myönteisemmäksi, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää synkältä. Hallituksen aikaisemmin kaavailemat sosiaaliturva- ja työmarkkinamuutokset ovat jo voimassa, mutta nyt on kysymys siitä, pystyvätkö ne todella nostamaan työllisyyttä ja siten parantamaan valtion taloustilannetta.