Uuden tutkimuksen mukaan kehomme solut eivät vain toimi biologisina yksikköinä, vaan ne ovat myös aktiivisia oppijoita, jotka voivat muistaa. New Yorkin yliopiston (NYU) tutkimusryhmä on paljastanut, että ei ainoastaan aivosolut, vaan myös muun kehokehon solut kykenevät muistin muodostamiseen.

"Tutkimuksemme osoittaa, että muutkin solut kuin aivosolut voivat oppia ja luoda muistoja," vahvistaa tutkimuksen pääkirjoittaja Nikolay Kukushkin. Tämä uusi tieto voi mullistaa käsityksiämme siitä, miten oppiminen ja muistin toiminta tapahtuvat. Onko mahdollista, että esimerkiksi haima tai sydän muistaa aiempia kokemuksiaan?

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä ja se tuo esiin ennennäkemättömiä näkökulmia oppimisen ja muistamisen mekanismeihin. Tutkimuksessa keskityttiin kahteen solutyyppiin, jotka olivat peräisin hermokudoksesta ja munuaiskudoksesta. Solut altistettiin erilaisille kemiallisille signaaleille, aivan kuten aivosolut altistuvat neurotransmittereille uuden tiedon oppimisessa.

Tulokset osoittavat, että kun soluille annettiin stimulaatiota tietyin aikavälein, muistigeeni aktivoitui voimakkaammin ja kesti pidempään verrattuna kertaluontoiseen kemialliseen hoitoon. Tämä havainto viittaa siihen, että kehollamme saattaa olla muistin toimintaa, jota emme ole aiemmin ymmärtäneet.

"Odotamme, että tulevaisuudessa ymmärryksemme kehosta laajenee. Voimme kysyä, mitä elimet, kuten maksa tai lihakset, muistavat aiemmista kokemuksista," Kukushkin kommentoi. Nyt voidaan pohtia yhä syvällisempiä kysymyksiä siitä, miten kehon eri osat voivat vaikuttaa oppimiseemme ja muistiimme.

Yhteenvetona: kyky oppia toistoista ei ole vain aivosolujen ominaisuus, vaan saattaa olla perusluontoista kaikille kehomme soluille. Tämä löytö avaa uusia ovia muistihäiriöiden hoitoon ja oppimisprosessien ymmärtämiseen, ja se voi mahdollisesti johtaa uusiin hoitomuotoihin tulevaisuudessa.