Suomessa yhä useampi vaikeasti myytävä asunto päätyy valtion omistukseen, kun perilliset luopuvat perinnöstä liian helposti. Valtiokonttorin mukaan tilanne on huolestuttava, ja se nostaa esiin kysymyksiä perintöoikeudesta ja sen vaikutuksesta veronmaksajiin.

Viime vuonna valtio sai ennätysmäisesti perintöjä, yhteensä 63 miljoonaa euroa. Tämä summa kerryttää valtion varoja erityisesti silloin, kun kuolleilta puuttuu perillisiä tai perilliset päättävät luopua oikeudestaan perintöön. Tämä järjestelmä saattaa johtaa tilanteisiin, joissa yhteiskunta joutuu maksamaan kustannuksia asunnoista, joita ei voida myydä tai hyödyntää tehokkaasti.

Valtiokonttorin mukaan perintöjen käsittelyssä on edelleen kehittämisen varaa, ja nykyinen järjestelmä saattaa näyttää monelle perilliselle liian monimutkaiselta. Tämän seurauksena monet perilliset saattavat luopua perinnöstään ajattelemattomasti.

Kansantaloudellisesti tämä ilmiö on huolestuttava, sillä valtionbudjetti kärsii, kun veronmaksajien varoja käytetään ongelma-asuntojen ylläpitoon ja hoitoon. Asuntomarkkinoilla olevat ongelma-asunnot saattavat myös vaikuttaa muiden asuntomyyntien hintatasoon, jolloin jokainen veronmaksaja voi kokea haittoja.

Tämä tilanne herättää keskustelua myös siitä, kuinka perintöoikeuksia voitaisiin uudistaa, jotta perilliset tuntevat itsensä paremmin valjastetuksi perinnön hallintaan, eikä heille jää kuin ongelma-asunnot vastuukseen. Onko aika ajatella perintöoikeutta uudella tavalla? Valtiokonttori ja asiantuntijat korostavat, että perintöoikeuden muutoksilla voitaisiin ehkäistä ongelma-asuntojen lisääntymistä ja vähentää veronmaksajille koituvaa taakkaa.