Suomen valtionyhtiö, Suomen Malminjalostus, ilmoitti torstaina, että se aloittaa yhteistyön kiinalaisen Beijing Easpring Material Technology -yhtiön kanssa fuktionaalisen litiumioniakkujen tuotantoon tarvittavan katodiaktiivimateriaalin tehtaassa Kotkassa. Yhteisyrityksessä Suomen Malminjalostus omistaa 30 prosenttia, kun taas loppuosa on kiinalaisyhtiön hallinnassa.

Tämä uutinen herättää suurta huolta, sillä se julkaistiin vain muutama viikko sen jälkeen, kun Suojelupoliisi (Supo) varoitti kiinalaisten vakoilusta ja vaikuttamisesta Suomessa. Tämä kehitys tuo esille kysymyksiä siitä, onko Suomi valmis ottamaan vastaan investointeja, jotka saattavat sisältää piileviä riskejä.

Valtioneuvoston omistajaohjauksen päällikkö Maija Strandberg kommentoi tilannetta Iltalehdelle: "Tämä on sekä hyvä että vaikea kysymys. Suhtaudumme asiaan vakavasti ja olemme tutkimme hanketta monelta eri kantilta."

Supon mukaan Kiinan tiedustelu kohdistuu elintärkeisiin infrastruktuureihin ja turvallisuuspolitiikkaan, mikä nostaa esiin kysymyksiä kansallisen turvallisuuden vaarantumisesta. Supon mukaan erityisesti kriittisten infrastruktuurihankkeiden investointeja tulee tarkastella kriittisesti.

Strandberg painotti, että uusi tehdas Kotkassa tuo mukanaan teknologiakentän asiantuntemusta Kiinasta, mikä on tärkeää Suomen akuista syntyvälle arvoketjulle. "Meillä on kriittisiä luonnonvaroja, mutta technologinen osaaminen tulee Kiinasta. Tuo osaaminen on meille avainasemassa," hän totesi.

Supo on myös korostanut, että vaikka ulkomaiset investoinnit ovat Suomelle tervetulleita, ne voivat sisältää muitakin kuin pelkästään liiketaloudellisia tarkoitusperiä. Suojelupoliisi varoitti, että autoritaarisista valtioista tulevat investoinnit voivat pyrkiä kasvattamaan vaikutusvaltaa pitkällä aikavälillä.

Erityisesti Supo on todennut, että vaikka yksi ulkomaisen sijoittajan omistus ei välttämättä muodosta uhkaa, useat omistukset voivat antaa perustan poliittiselle painostukselle. Tämä tekee investointien arvioimisesta entistä monimutkaisempaa.

Supo on valmis keskustelemaan riskeistä, mutta ei ota julkisesti kantaa yksittäisiin hankkeisiin. "Osallistumme viranomaisyhteistyöhön ja kehitämme jatkuvasti omaa toimintaamme ulkomaisten investointien valvonnassa. Meidän on huolehdittava siitä, että investoinnit eivät vaaranna kansallista turvallisuutta," Supo totesi.

Kiinan investoinnit ovat siksi aiheuttaneet huolta etenkin kehittyvissä teknologioissa, kuten akkuteknologiassa. Vain aika näyttää, millaisia seurauksia näillä tapahtumilla on Suomelle, ja onko investoinneista saatava etu kansalliselle turvallisuudelle riskit ja haitat huomioon ottaen. Tämä saattaa olla alku uusille keskusteluille Suomelle tärkeistä investointipolitiikoista ja niiden vaikutuksista tulevaisuudessa.