Vasemmistopuolueiden ehdokkaat ovat ilmaisseet voimakasta vastustusta puolustusmenojen kasvattamiselle muiden palveluiden kustannuksella, kertoo Iltalehden vaalikone. Iltalehden kyselyyn vastanneista ehdokkaista huimat 64 prosenttia on eri mieltä siitä, että "Suomen puolustukseen on laitettava lisää rahaa, vaikka se tapahtuisi muiden palveluiden kustannuksella".

Erityisesti vasemmistoliiton ehdokkaat vastustavat tätä näkemystä – heistä 58,6 prosenttia on eri mieltä, kun taas vain 17,2 prosenttia on samaa mieltä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela korostaa, että eriarvoisuuden kasvu on hyväksymätöntä puolustuksen rahoittamisen vuoksi.

– Suomen puolustuksesta on pidettävä huolta, mutta se ei saa johtaa eriarvoisuuden kasvuun. On tärkeää, että puolustuksen menot mitoitetaan tarpeen mukaan, Koskela totesi.

Vihreiden ja SDP:n näkemykset puolustusmenoista ovat samansuuntaisia. Vihreiden ehdokkaista 29 prosenttia oli eri mieltä ja 44,9 prosenttia samaa mieltä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korostaa maanpuolustuksen uskottavuutta ja riittävyyttä.

– Maanpuolustuksen rahoitus on taattava kaikissa olosuhteissa pitkällä aikavälillä. Suomi täyttää Naton vaatimuksen käyttää vähintään 2 % bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin, ja näin tulee olla myös tulevaisuudessa, hän sanoi.

Myös SDP:n ehdokkaat tukevat pääosin puolustusmenojen kasvattamista, sillä 48,5 prosenttia on samaa mieltä ja 26,6 prosenttia eri mieltä. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on kuitenkin valinnut neutraalin kannan ja korostaa puolustusinvestointien rahoituksen tärkeyttä ilman, että se vaikuttaa ihmisten arkeen, kuten sote-palveluihin tai koulutukseen.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten ehdokkaat näyttävät olevan myönteisimpiä. Kokoomuksen ehdokkaista 85,9 prosenttia kannattaa puolustusmenojen nostamista, ja perussuomalaisista 74,1 prosenttia. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo painottaa Venäjän uhkaa, mikä on herättänyt keskustelua puolustusmenojen kasvattamisesta Euroopassa ja Suomessa.

Suomen puolustusmenot ovat viime vuonna olleet noin 6 miljardia euroa, eli 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Taustalla vaikuttavat erityisesti hävittäjähankinnat. Naton jäsenmaiden tavoitetaso on ylläpitää niitä kahdessa prosentissa, mutta Ukrainan sodan myötä paine nostaa menoja on kasvanut merkittävästi.

Odottamattomia muutoksia saattaa olla tulossa myös Euroopan komission aloitteesta, sillä suunnitelmissa olisi puolustusmenoja nostettaisiin niin, etteivät ne täysin vaikuttaisi budjettikuriin. Kunta- ja aluevaalit järjestetään huhtikuussa, ja vaalipäivä on 13. huhtikuuta.