Yhdysvaltojen liittovaltion velka on noussut huikeisiin lukemiin – noin 36 167 miljardia dollaria. Tämä summa on lähes 400 kertaa suurempi kuin Suomen valtion budjetti vuodelle 2024. Kiinan talouden kasvu on huolestuttanut amerikkalaisia asiantuntijoita, sillä se uhkaa Yhdysvaltojen asemaa maailman talousjohdossa. Tämä ongelma on erityisen ajankohtainen Donald Trumpin ollessa jälleen presidenttivaalikampanjan keskiössä.

Trump on uhannut, että BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) eivät voi siirtyä muuhun valuuttaan, mikäli haluavat pysyä kaupassa Yhdysvaltojen kanssa. Hän edellyttää, että nämä maat sitoutuvat Yhdysvaltojen dollariin tai kohtaavat korkeita tullimaksuja, jopa 100 prosenttia.

Kiinan valuutta, renminbi, ei ole vapaasti vaihdettava, mikä asettaa haasteita. Estrateginen taloussuhde USA:n ja Kiinan välillä on täynnä epätasapainoa. Kiina, joka on jo vuosikymmenten ajan ollut vientivetoinen talous, myy enemmän tuotteita Yhdysvaltojen markkinoille kuin mitä se itse ostaa. Tämä tuo Kiinalle jatkuvasti dollarien ylijäämää, jota se sitten sijoittaa Yhdysvaltojen valtion velkapapereihin. Tämä malli on kiistatta vahvistanut Kiinan taloudellista asemaa, mutta se on myös lisännyt Yhdysvaltojen velkaantumista.

Ongelmana on, että Yhdysvalloilla on jatkuva velkaantumisen kierre, sillä se kattaa suuren osan menoistaan lainoilla. Vuonna 2024 joka kolmas dollari on velkaa, mikä nostaa kysymyksiä kansantalouden kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Yhdysvallat ei ole pitkään aikaan onnistunut repimään tasapainoa, ja nyt entistä suurempi osa valtion budjetista on riippuvainen ulkopuolisista lainoista, erityisesti Kiinalta.

Trumpin uhkaus korkeista tulleista saattaa vaikuttaa enemmän poliittiselta peliltä kuin todelliselta talousstrategialta. Vaikka hän on aikaisemmin yrittänyt rajoittaa Kiinan taloudellista vaikutusvaltaa, tulokset ovat olleet vaatimattomia. Onko Trumpin uhkailu vain viimeinen yritys luoda painetta Kiinalle? Vai onko tämä merkki siitä, että Yhdysvallat on todella jäämässä talouskilvassa Kiinalle toiseksi?

Yksinkertaisesti sanottuna, Yhdysvallat on taistelemassa ajassa, jolloin Kiina bombardoi maailmaa halvalla tuotannolla ja vahvalla talouspolitiikalla. Voiko Trumpin hallinto todella vaikuttaa tähän kehitykseen? Sen näkee tuleva presidenttikausi. Loppujen lopuksi, historiasta on jo opittu, että Yhdysvallat on saattanut olla liian myöhässä Kiinan taloudellisten aikomusten torjunnassa.